Rakennus- ja toimenpideluvat – pilkun viilausta vai asiallista rakentamisen ohjausta?

Tiesitkö, että esimerkiksi nukkuma-aitan rakentaminen saattaa vaatia luvan? Tai, että saunamökkiä rakennettaessa on huomioitava luonnollisesti etäisyys järvestä, mutta myös muista rakennuksista paloturvallisuuden takia. Ihan mitä vaan ihan minne vaan ei siis voi rakentaa ilman lupaa, jota haetaan aina paikalliselta rakennusviranomaiselta.

Uuden rakennuksen rakentaminen tai vanhan rakennuksen pintaremonttia laajempi korjaaminen vaatii usein luvan. Näiden lisäksi moni pienempikin toimenpide vaatii vähintään ilmoituksen rakennusvalvontaviranomaiselle. Lupien hakeminen koetaan monesti hankalaksi ja vaivalloiseksi. Tässä postauksessa annamme lupaprosessiin muutamia hyväksi kokemiamme vinkkejä.

Miten alkuun?

Jokaisella kunnalla ja kaupungilla on omat rakennusjärjestyksensä, ohjeensa ja tulkintansa kansallisista rakentamismääräyksistä, – ja laeista. Mitä naapurikaupungissa saa tehdä, ei välttämättä saa tehdä toisessa kaupungissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että valvonnalla pyritään turvalliseen, terveelliseen ja toimivaan rakentamiseen, joten tarkoitus on hyvä, vaikka byrokratia vaatiikin välillä rakentavalta osapuolelta hermoja.

Aina voi palkata ammattilaisen, kuten esimerkiksi arkkitehdin tai rakennuttajan, hoitamaan lupa-asioita ja samalla ehkä tekemään tarvittavia suunnitelmiakin. Muutamalla neuvolla lupien hakeminen muuttuu kuitenkin vähän helpommaksi tavallisellekin tallaajalle ja itse selvittämällä sekä tekemällä tässäkin säästää rahaa siihen varsinaiseen rakentamiseen ja remontointiin. Ja onhan se rakentaminen tai remontointi koko luvan hakemisen päämäärä 🙂

Tutustu kunnan rakennusjärjestykseen sekä tulkintoihin ja pidä ”ennakkoneuvottelu”

Kuntien rakennusvalvonnoissa on hyvin erilainen määrä ohjeita paikkakunnasta riippuen, ja lähes poikkeuksetta rakennusjärjestys on saatavilla esim. netistä paikallisen rakennusvalvonnan sivuilta. Rakennusjärjestyksessä annetaan yleiset reunaehdot esimerkiksi ranta-alueille rakentamisesta, rakennusten etäisyyksistä vesistöön/toisiinsa/ tontin rajaan jne. Lisäksi siinä yleensä mainitaan rakennusoikeuksien määriä ja erilaisia lupakäytäntöjä eri rakennelmille. Joistakin pienemmistä rakennelmista saattaa riittää esimerkiksi pelkkä ilmoitus havainnekuvineen viranomaiselle eikä varsinaista lupaa tarvita. Tähän kannattaa perehtyä huolella heti aluksi, kun kartoittaa esimerkiksi aittarakennuksen kokoa ja paikkaa tontilla.

Joihinkin kysymyksiin rakennusjärjestys ei kuitenkaan vastaa. Nämä saattavat olla pienempiä detaljeja kuten siihen mikä on vaikkapa aittarakennuksen enimmäiskoko tai millaiseksi rakennukseksi luokitellaan aittarakennus, jossa on muuratulla hormilla tehty tulisija. Olisiko rakennus tällöin ehkä vierasmaja ja mitä vaatimuksia tulisija toisi rakennusten välisiin etäisyyksiin tai melkein valmiin rakennuksen tarkastuksiin? Tällaisissa tilanteissa on tärkeää ottaa yhteyttä paikalliseen rakennustarkastajaan joko puhelimitse tai vaikka netin Lupapiste- palvelussa. Yhteydenoton tärkeyttä ei voi oikeastaan paaluttaa tarpeeksi! Kun asiat kyselee ja selvittää ennen lupahakemuksen jättämistä, molemmat osapuolet säästyvät yllätyksiltä – ja nehän tässä prosessissa ovat yleensä niitä harmituksen aiheita. Tällaista puhelinsoittoa voisikin kutsua ”ennakkoneuvotteluksi” rakentamisen ehdoista tulevaa lupakäsittelyä varten.

Lupien vaatimat suunnitelmat

Rakennus-, tai toimenpideluvan jättämistä varten tarvitaan suunnitelmat rakennettavasta tai remontoitavasta rakennuksesta / rakennelmasta. Useimmiten lupaa haetaan arkkitehtisuunnitelmilla ja näihin kuuluvat mm. asemapiirustus, pohjakuva, julkisivupiirustukset, yleisleikkaukset jne. Lisäksi uuden rakennuksen rakentaminen vaatii jonkinlaisen rakennusoikeuslaskelman, jossa näkyy paljon tontille kuuluva rakennusoikeus muuttuu uuden rakennuksen myötä. Erikoissuunnittelijoiden, kuten rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijan suunnitelmia ei luvan saamiseen tarvita (niitä tarvitaan toki myöhemmin rakentamisessa), tietysti poikkeuksia on suuremmissa rakennuksissa tai korjaustöissä. Rakennuksen korjaaminen tai suuremman uudisrakennuksen rakentaminen vaatii tietysti erityyppiset suunnitelmat, kun työn luonne on erilainen. Tässä postauksessa keskitytään pienemmän piha- tai talousrakennuksen vaatimiin arkkitehti- tai pääsuunnitelmiin eli lupasuunnitelmiin. On paikkakuntakohtaista, milloin piharakennuksen koko tai varustelu edellyttää lupaa tai pelkkää ilmoitusta viranomaiselle. Ilmoituksenkin kanssa suunnitelmia tarvitaan, jotta viranomainen tietää mitä ja miten rakennetaan.

Suunnitelmien saamiseen on oikeastaan 3 vaihtoehtoa: 1) palkkaat suunnittelijan, 2) teet suunnitelmat itse tai 3) ostat valmis/elementtirakennuksen suunnitelmineen päivineen. Isompiin rakennuksiin on tietysti jo pakko olla ammattilaisen tekemät suunnitelmat, niin rakentaminenkin sujuu kuten pitää. Itse tehtyjä rakenne-, LVI- tai sähkösuunnitelmia ilman tarvittavia pätevyyksiä viranomainen ei edes hyväksy, vaikka olisi kuinka näppärä käsistään. Yksinkertaisempien rakennusten suunnittelu, kuten aitat, grillikatokset, autotallit/katokset, liiterit jne. onnistuvat maallikoltakin ja tässä on taas mahdollisuus säästää niitä euroja :-). Näistä usein riittää jo yksinkertaiset arkkitehtipiirustukset, kuten asemapiirros, pohjapiirustukset, julkisivupiirrokset, yleisleikkaukset jne.

Minimissään tarvitset kynän, kumin ja paperia asemapiirrosluonnosten ja julkisivuluonnosten tekoon. Käytännössä kuitenkin kannattaa hyödyntää ilmaisia CAD-suunnitteluohjelmia, joita netistä on saatavilla. Niillä saa yksinkertaiset suunnitelmat tehtyä tietokoneella ja ehkä vähän hermoja säästäen, jos vaan hiiri kädessä pysyy. Vähimmillään esimerkiksi pihapiiriin tuleva talousrakennus (aitta, grillikatos, varasto ym.) vaatii asemapiirroksen, jossa esitetään rakennuksen paikka tontilla, etäisyydet muihin rakennuksiin, rantaan sekä tontin rajaan. Lisäksi vaaditaan usein otteet julkisivuista, joissa on esitetty ulkopintoihin tulevat materiaalit sekä värit. Julkisivu-otteiden sijasta saattaa riittää rakennuksen pohjakuvakin, johon on merkitty seinien pintamateriaalit sekä rakennuksen päämitat. Jälleen: tämä tieto on usein saatavilla rakennusvalvonnan ohjeista, joissa on määritetty tarvittavat suunnitelmat eri lupatyyppeihin. Ei muuta kuin ”ennakkoneuvottelemaan”.

Tee se itse – vai sittenkin suunnittelijalla?

Kannattaako piirustuksia sitten alkaa itse värkkäämään? Jos teknistä osaamista löytyy vähänkin ja omaat tietoa rakentamisesta, vähäisten talousrakennusten suunnitelmien teko ei ole kovinkaan kummoinen juttu.

Jos suunnitelmien teko itse pelottaa, voi aina palkata ammattilaisen hommiin. Suunnittelija saattaisi käyttää 2-5 tuntia kuvien tekoon ja hinta olisi sitten ehkä 150-450 euron välillä esim. pienen nukkuma-aitan suunnitelmille. Hinta luonnollisesti kasvaa, mitä isommasta rakennuksesta on kyse. Säästöä se on siis pienikin säästö, ja ainakin itse keksin tälle rahalle paljon parempaakin käyttöä. 🙂 Plussaa on toki se, että tekemällä itse oppii myös aina uutta.

Tsemppiä lupahommiin kaikille. Suosittelen tosiaan lämpimästi soittelemaan paikallisille viranomaisille ja tiedustelemaan asioita jo hyvissä ajoin etukäteen. Minä ainakin olen saanut todella hyvää palvelua mökkipaikkakunnan rakennusvalvonnasta, ja soitoilla olen säästänyt myös molempien aikaa hurjasti.

/Harri

Related Post

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *